Minusta ei selkeästikään tule koskaan muotikuvaajaa. Eikä muotikuvien ymmärtäjää.
Tiina Vanhatapion Syksy/talvi 2010/2011
Katri Niskanen Syksy/talvi 2010/2011
Rannan kuvat TBA:n syksyn kokoelmasta
En tiedä miksi, mutta laihat, kuolleennäköiset zombit eivät oikein koskeen ole vedonneet omaan estetiikan tajuuni.
Enkä ymmärrä, miksi kukaan kuvittelisi minun haluavan pukeutua kuin zombi.
3 kommenttia:
Minunkaan mielestä nämä kuvat eivät olleet mitään herkullisia muotikuvia.
Mun mielestä paras muotikuva on sellainen, josta välittyy positiivinen olo ja elämänilo. Muistan vieläkin yhden Voguen jonka ostin vuosia sitten. Siinä oli n. 30-40 vuotiaan näköinen malli [ei siis näitä 16-18-vuotiaita tyttösiä] hotellissa. Mainostivat alusasuja. Nainen tupakoi yhdessä kuvassa ja oli jotenkin tosi rento. Ja sitten peilaili, tyytyväisenä itseensä. Se oli ihana kuvasarja.
Nuo mallit taas näissä kuvissa on kuin haudoista ulos repäistyjä.
mä en nähnyt noissa erityisesti mitään zombimaista, lähinnä muutama malli näytti vain täysin välinpitämättömältä ja tylsistyneeltä. Kai se sitten vaan on nykyinen trendi. Enemmän mua ärsyttää muotikuvissa se että kuvat on epätarkan suttuisia ja enemmän taidekuvamaisia niin että niissä ei itse vaatteesta saa oikein mitään selvää. Tai sitten se että nuori nainen yrittää näyttää asenne-jätkältä haaroja levitellen ja naamaa jaggermaisesti väännellen. Minusta sellainen on aika teennäistä, mutta varmaan löytyy niitäkin joista se on ihan ok.
Rhia: Minusta ne näyttivät vähän... kuolleilta. Se noissa sillain häiritsi. :P
Nykyäänhän muotikuvat ovat taidetta, mikä on toisaalta ihan kiva, mutta ei se oikein kerro mitään vaatteesta. Eikä etenkään siitä, näyttääkö vaate miltään kenenkään muun kuin 180-senttisen luuviulun päällä. :/
Lähetä kommentti