sunnuntai, 22. elokuuta 2010

Arawnin kokkikoulu: pasta carbonara

Tervetuloa Arawnin kokkikoulun ensimmäiseen osaan! Koska olen maailman mahtavin ja kaunein amatöörikokki, olen päättänyt jakaa taitoni kanssanne.

Tänään valmistamme yhtä lempiruoistani, pasta carbonaraa. Kyseessä on oikeastaan hyvin yksinkertainen ruokalaji, johon tarvitaan vain muutama raaka-aine. Suomalaiset ovat tottuneet pitämään kermaa carbonaran olennaisena osana, mutta itse asiassa Italiassa sitä ei käytetä. Näin ollen olen itse aina jättänyt sen pois, samoin kuin sipulit, valkosipulit ja muut härpäkkeet. Lihana Suomessa yleensä käytetään pekonia, kun taas Italiassa suositaan pancettaa tai vähän harvemmin guancialea, joka on valmistettu sian poskesta. Tällä kertaa käytin kuitenkin Jamon Curado Duroc -kinkkua, sillä Stockmannin herkussa ei ollut pancettaa enkä halunnut käyttää pekonia - en periaatteessa vastusta pekonia carbonassa, tänään en vain ollut pekonituulella.




Pasta carbonaraa varten tarvitset seuraavaa:

Oliiviöljyä
Vastajauhettua mustapippuria
Pancettaa tai pekonia 125 g
Pastaa 100 g
Kananmunia (1 muna per annos) 2 kpl
Parmesaania 55 g

Sananen raaka-aineista: valitse nyt ihmeessä laadukasta, jos suinkin voit. Erityisesti parmesaanin kohdalla joku kaupan valmiiksi raastettu "parmesaani" on aika heikko esitys. Palasella kunnon parmigiano reggianoa pääsee jo pitkälle. Mitä taas tulee suolaan, sitä voi käyttää, mutta vain jos olet hyvin suolaisen ruoan ystävä. Yleensä pekonissa/pancettassa on sen verran suolaa, että ylimääräinen suola tekee carbonarasta lähinnä syömäkelvotonta.

Mitä tulee ainesosien määrään, se ei ole niin tarkkaa. Itse heitän aina silmämääräisesti. Jonkinlaista osviittaa antanee tämän päivän carbonara, jonka määrät nyt sitten kopioin ohjeeseen.

No niin. Nyt sinulla on kaikki raaka-ainekset koossa käden ulottuvilla, eikö? Sitten aloitetaan!

1. Keitä pasta ohjeen mukaan ja valuta. Koska keittäminen vie hetken aikaa, voit sillä välin raastaa parmesaanin ja erotella toisistaan kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Se on itse asiassa helppoa, kun harjoittelee vähäsen.


2. Pilko pekoni pieniksi kuutioiksi ja paista pienessä oliiviöljytilkassa keskilämmöllä kullanruskeaksi. Pekonista irtoaa normaalisti aika paljon rasvaa, jonka voit joko jättää pastaan tai kaataa pois.


3. Kun pekoni on valmista, ota pannu pois levyltä, anna jäähtyä hetkisen ja sekoita pasta joukkoon.


4. Mausta mustapippurilla, heitä mukaan parmesaani ja valkuaiset ja sekoita kunnolla. Tässä kohtaa lämpötilat ovat tärkeitä; pannu ei saa olla liian kuuma, koska muuten valkuaisista tulee irrallisia klimppejä, mutta toisaalta pastan on oltava kuumaa, koska muuten valkuainen jää löysäksi velliksi. Ihanteellinen lopputulos on suurin piirtein tällä välillä.


5. Pastasi on nyt valmista! Sen tulisi näyttää suurin piirtein tältä:


6. Ihmettelet nyt varmaan, mitä sille keltuaiselle tapahtui. Ällös huoli, hukkaan se ei joudu ja törmäät siihen nyt. On aika ryhtyä syömään. Kasaa kullekin lautaselle keko pastaa ja tee keskelle kolo, johon tiputat keltuaisen. Lopullisen silauksen antavat pastan päälle ripoteltu parmesaani ja mustapippuri.


8. Ja sitten syömään!


Se oli siinä. Kokataan yhdessä toistekin!

4 kommenttia:

brunologi kirjoitti...

Jaa-a. Kuuluuko carbonaraan aina spagetti? Se on niin hankalaa syötävää - ellei sitten ole suunnitteilla Kaunotar & Kulkuri -ateria, ja kukas sitä nyt semmoista.

Arawn kirjoitti...

Brunologi: Sitä kai yleisimmin käytetään, mutta en usko, että se on mikään ehdoton edellytys. Minullakin ohjeessa lukee "pasta" eikä erikseen, että "spaghetti".

Sanoisin, että käyttäkää sitä pastaa, mitä haluatte käyttää. Ei siinä ole muuta kuin että jättäkää se hiukan al denteksi!

Arawn kirjoitti...

Trolleille tiedoksi: käyttäkää jotain muuta blogia.

Jape kirjoitti...

Vaatimattomuus kaunistaa, vai mitä Arawn? :)

Mutta ei mitään, kiitoksia tästä hyvältä kuulostavasta ja näyttävästä reseptistä. Tätä täytyy kokeilla itse jossain sopivassa välissä... :)

Itsekin käyttäisin jotain muuta pastaa kuin spaghettia, koska spaghetti on välillä aika hankalaa syödä...